Eräs mies on ruvennut kehittämään autoa, joka toimisi etanolilla, mutta sitä ei tarvitsisi tankata ikinä. Riittäisi, kun huolehtisi että sieni/bakteeriviljelmä olisi kunnossa. Enää en muista kummat tuotti enemmän etanolia.
Eikö olisi villi ajatus, että auto kulkisi sienien tuottamalla etanolilla?
Siihen saatamme jossakin vaiheessa päästä.
Itse olen miettinyt ja vaahdonnutkin monille öljyriippuvuudestamme.
Koko suomen talous on riippuvainen halvasta energiasta. Tänään se tarkoittaa öljyä, koska öljy on toistaiseksi halvinta energiaa. Huomenna se voi tarkoittaa jotain muuta. En tiedä tulevaisuudesta, koska en tiedä mihin energiamuotoon hallituksemme luottaa tulevaisuudessa.
Suomessa on kuitenkin elintärkeää saada jokin halpa ja helppo energia muoto laitettua autojen tankkiin, jotta pitkät välimatkat täällä tulisivat lyhemmiksi.
Vety ei todennäköisesti tule olemaan ratkaisu. Biodieselinkin tuottamiseen tarvitsisi jotakuinkin kolme kertaa enemmän peltopinta-alaa, kuin mitä sitä tällä hetkellä on suomessa käytössä. Tämä sieniauto olisi kyllä kaikista paras ratkaisu.
Kuitenkin minua enemmän kiinnostaa ihmisten tuottama energia. Tärkoitan tällä sitä, että olen aina miettinyt, että jotkut ihmiset imevät toisiltaan energiaa ja toiset tuottavat sitä.
Tämän huomaa siitä, kun on joidenkin ihmisten seurassa hetken, niin huomaa väsyvänsä. Toisenlaisten ihmisten seurassa innostuu ja tuntuu, kuin saisi loputtomasti energiaa erilaisten asioiden suorittamiseen.
Millainen minä olen? Imenkö toisista energiaa vai saanko toiset innostumaan, elävöitymään, kohtaamaan uusia haasteita ja rohkaisenko heitä eteenpäin?
Mitä me tuotamme maailmalle?
Tuottaako jatkuva valitus ja itseensä keskittyminen jatkuvaa murhetta ja itsekyyttä?
Tuottaako opitimismi ja muiden auttaminen rakkautta ja onnellisuutta?
Olisko kiva aloittaa jokainen päivä sen tajuamisella, että olemme täällä muita varten. Elämämme energia valuu tehokkaimmin hukkaan, kun tuhlaamme sen itseemme. Sen lisäksi, että energiani tuottaa iloa vain yhdelle ihmiselle, jos käytän sen itseni viihdyttämiseen, se on aina pois joltakin toiselta.
Ja samalla se on pois itseltäni. Sillä kaikki jakavat hyvää tuultaan toisilleen.
Onnellisen ihmisen seurassa on hyvä olla. Onnellisuus tarttuu.
Näinhän ne fyysikotkin sanovat, että energia ei katoa, se vain muuttaa muotoaan.
Ja parasta, mitä voit omalla energiallasi tehdä, on toisten auttaminen.
Jos siis on väsymystä, turhautumista, kevät masennusta tai pääsiäisriehan jälkeistä krapulaa, niin eiköhän jätetä ne sukat ja alushousut vaihtamatta, jotta saadaan kunnon sienituotanto käyntiin ja halpaa energiaa kaikille jaettavaksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti