sunnuntaina, huhtikuuta 09, 2006

Onnistuminen ruokkii onnistumista

Tulee heti Juhani "Aurinkokuningas" Tamminen mieleen.
"Keppi jäähän.
Katse kiekkoon."

Ruokkiiko myös Vastustaminen Vastustamista?
Sain tänään kauniina kevät päivänä siitä maistiaisia.
Ilma oli täydellinen. Aurinko paistoi. Ulkona oli vajaa kymmen astetta lämmintä.
Päivä oli muutenkin todella hieno.
Kävimme kirkossa, josta sai hakea vapaata paikkaa. Se oli aivan täyteen ahdettu.
Anoppi ja Appiukko olivat kanssamme kirkossa ja he ottivat sieltä hoitoon esikoisemme. Näin minulle ja vaimolleni tarjoutui täydellinen tilaisuus lähteä kahdestaan lenkille upeaan kevät ilmaan.

Tietenkin kaikki kaunis kerran katoaa.
Niin nytkin, vetoakselin muodossa.

Vetoakseli hajosi edellisen kerran tasan 7kk sitten. Muistan sen tarkkaan, koska se hajosi sillä reissulla, kun hain vaimoni ja vastasyntyneen 3 pv vanhan tyttäreni sairaalasta kotiin.

Silloin hinausauton kuljettaja sanoi, että "Kannattaa vaihtaa molemmille puolille samalla kertaa. Ne tuppaavat hajoamaan yhtä aikaa." Nyt tiedätte uskoinko häntä.

Autooni on tehty viimeisen vuoden aikana kahdesti jarruremontti ja nyt kahdesti vetoakseliremontti. Mikä menee seuraavana?

Jos onnistuminen ruokkii onnistumista, niin mikä vanhan auton kanssa voi onnistua, jotta se voisi jatkua? Vai onko näkökulmani väärä. En vain näe metsää puilta.

Täytyy siis vain noudattaa Aurinkokuninkaan neuvoa ja laitta keppi jäähän ja katse kiekkoon ja edetä kohti seuraavaa remonttia. Se on näet varmasti tulossa. Mutta koska en tiedä tulevaisuutta, niin jään sitä jännityksellä odottamaan.

Nimittäin huonomminkin olisi voinut käydä. Olin tällä viikolla käymässä Raaheessa. Jos autoni olisi hajonnut pari päivää aikaisemmin olisin ollut 70km päässä kotoa ja todella ongelmissa. Tai jos appiukkoni ei olisi päättänyt huonojen säiden takia perua yhteistä mökkeilylomaamme Kajaanin suunnalla, niin autoni olisi levinnyt 180km päässä kotoa.

Onnistuminen ruokkii sittenkin onnistumista. Viimeksi, kun vetoakselini hajosi, tuli äitini noutamaan 3pv vanhan tyttäreni, vaimoni ja poikani kymmen minuutin varoitusajalla tienposkesta kotiimme, joka oli aivan lähellä. Silloin olin niin riemuissani synnytyksestä, etten etes huomannut harmitella auton hajoamista. Samoilla energioilla se vedettiin korjaamolle, josta sain sen pian takaisin. Nyt kävi samoin. Auto hajosi 300metrin päässä kotoani.
Jos joskus on hyvä hetki hajoittaa auto, niin se on lämpimänä kevätpäivänä kodin lähellä. Onnistun näimmä aina hajoittamaan autoni hetkenä, jona apu on lähellä.
Nytkin sain apua heti. Jo noin tunnin päästä autoni oli hinattu kotipihaani ja minulla oli käyttössä laina-auto.

Jos tämä herätti ajatuksen ottaa tyypit jollain autolla. Tehkää se tällä

Ei kommentteja: