Minulla on mielipide jokaiseen asiaan ja hyvin harvoin pidän ne vain omana tietonani. Pohdin tässä, että nyt kun Jani Sievinenkin eroaa, niin minunkin pitää avata sanainen arkkuni.
Mutta kun pohdiskelin aihetta, niin hiljaiseksi vetää. Oikeastaan tunnen nöyryyttä ja ja kiitollisuutta.
Olen kiitollinen ihanasta vaimostani ja nöyrä siitä syystä, että minulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa millainen vaimoni on.
Liian läheltä jouduin minäkin seuraamaan, kun ihmisillä alkoivat avioliitot rakoilemaan. Ennen, silloin kun oltiin nuoria, silloin minullakin oli kovasti sanomista avioeroista. Se oli silloin, kun olin varma, ettei yksikään tuntemani ihminen tule eroamaan.
Nyt ei ole enää. Nyt ei ole enää juurikaan sellaista sanottavaa, minkä julkisesti uskaltaisin julistaa ja minkä takana pystyisin seisomaan seuraavat 70 vuotta. Ja ne yksinkertaiset totuudet avioeroista... ne te tiedättekin jo. Niistä minun ei tarvitse kenellekään kertoa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti